Lentopallon miesten MM-karsinnat Karlovy Varyssä - Sami Mattilan juttu, kuvat mlj:n kännykästä

Lentopallon faniyhdistyksen puheenjohtaja Sami Mattila kirjoitti ansiokkaan matkakertomuksen Tsekin matkasta ja KoLe sai luvan julkaista sen - nautinnollisia lukuhetkiä, olkaa hyvä!

MATKALIPPU MM-KISOIHIN

Oletteko joskus lukeneet vanhaa 1800-luvulle sijoittuvaa romaania, jossa ihmiset käyvät kylpylähoidoissa Karlsbad -nimisessä kaupungissa? Saatatte ehkä ihmetellä, minne se on nykyisin kadonnut?

Kaupungin virallinen nimi vaihtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen Karlovy Varyksi, jolloin se jäi Itävalta-Unkarin hajottua Tšekkoslovakian, nykyisen Tšekin alueelle. Vaikka kaupungin loisto haihtui sodanjälkeisiin tuuliin, sen kaduilla kävellessä voi yhä aistia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kulta-ajan tunnelmaa.

Viime viikon ajan tämän historiallisen kaupungin kadut valtasivat sadat suomalaiset sinivalkoiset lentopallofanit, joita tapasi runsaasti päivisin kävelykaduilla ja katukahviloissa illan pelejä odottelemassa.

Suomen miesten lentopallomaajoukkue lunasti MM-kisalipullaan oivallisesti sen tavoitteen, joita paikalle saapuneet suomalaiset, media ja joukkueen johto heille oli asettanut. Joukkue käytti laajan pelaajamateriaalinsa täysin hyväkseen ja peluutti tasaisesti lähes kaikkia pelureitaan pitkän viiden päivän ja viiden pelin karsintaturnauksen aikana. Näin saatiin lepuutettua tärkeimpiä pelureita ratkaiseviin kahteen viimeiseen otteluun Espanjaa ja Tšekkiä vastaan.

Otteluohjelma oli Suomen kannalta laadittu erinomaisesti. Kypros, Pohjois-Irlanti ja Ruotsi kaatuivat sangen kevyesti sopivina lämmittelypeleinä, joissa päävalmentaja Tuomas Sammelvuolla oli hyvä mahdollisuus totutella pelaajia pelihallin olosuhteisiin ja MM-karsintojen tunnelmaan. Ennakkoon näistä odotin eniten Ruotsi-ottelua, jossa olisin toivonut näkeväni Ruotsin kansainvälistä huipputasoa edustavan hakkurin Marcus Nilssonin ja ykköspassarin Dardan Lushtakun otteita. Valitettavasti nämä pelaajat puuttuivat kuitenkin Ruotsin kokoonpanosta ja se laski joukkueen pelitasoa olennaisesti. Harvassa palloilulajissa Suomi on yhtä ylivoimainen rakasta länsinaapuriaan vastaan kuin lentopallossa, jossa Suomen voitto heltisi suoraan erin 3-0.

Espanjan otettua perjantaina 3-2 yllätysvoiton Tšekistä, Suomi olikin lauantaina yhtäkkiä pakkovoiton edessä Espanjaa vastaan. Ottelun tärkeys näkyi Suomen joukkueen esimerkillisenä keskittymisenä otteluun. Suomi pelasi jälleen laajalla rintamalla, vaihtoi ottelun aikana passaria ja hakkuria ja kierrätti yleispelaajia jakaen vastuuta tasaisesti. Ja pelaajat vastasivat hienosti haasteeseen. Ihastusta katsomossa herätti erityisesti joukkueemme liberon Lauri Kermisen otteet. Mies nosti aloitukset kovalla prosentilla, puolusti ympäri kenttää ja tuntui ehtivän ihan joka paikkaan. Mies on parin Kemerovossa viettämänsä kauden jälkeen saanut rutkasti lisää varmuutta otteisiinsa pelatessa yhdessä maailman kovimmista sarjoista eri maista tulleita huippupelaajia vastaan. Samoin joukkueen ykköspassari Eemi Tervaportin suoritukset olivat nautinnollista katsottavaa. Varsinkin yhteispeli kahden keskimiehemme Tommi Siirilän ja Sauli Sinkkosen kanssa oli suomalaisittain aivan ainutlaatuista seurattavaa. Koskaan en ole nähnyt Suomen maajoukkueessa keskitorjujilta sellaista peliä kuin nyt nähtiin. Vaikeat, mutta varmat hyppyleijasyötöt, nopeat ykköshyökkäykset, sekä huikea torjuntapeli auttoivat omalta tärkeältä osaltaan joukkuetta tarvittaviin voittoihin.

Pelihalliksi oli valittu KV-Areena, joka tarjosi pelaajille kyllä mitat täyttävät puitteet, mutta todella pienen, vain noin tuhatpaikkaisen katsomon. Sen pienuus koettiin erityisesti turnauksen viimeisessä pelissä, jossa isäntäjoukkue Tšekki kohtasi Suomen. Suomalaiset onneksi pääsivät kaikki katsomaan ottelua mutta paikalle tulleet kymmenet koululaiset jäivät osittain hallin ulkopuolelle. Ottelu oli joukkueiden lisäksi kahden yhtä suuren faniryhmän kovaa taistelua. Rumpupatterein ja kovaäänisin varustetut tšekkiläiset tarjosivat hyvän vastuksen, mutta Suomen hallittua kenttätapahtumia niin kannustuksenkin osalta suomalaiset pääsivät selvästi niskan päälle.

MM-kisapaikan varmistamiseen tarvittiin enää kaksi erävoittoa, jotka Suomi pystyi hienosti suoraan voittamaan. Erävoitot ja tavoitteen saavuttaminen näkyi pelaajien ja valmennuskaartin kasvoilta helpottuneen hymyn ja aidon onnistumisen ilon muodossa. Popradin MM-karsintojen kolmen vuoden takainen ihme pystyttiin jälleen toistamaan ja se aiheutti myös katsomossa iloisen tunnekuohun ja valtavan helpotuksen tunteen.

Moskovan EM-kisoista alkanut arvokisojen menestys sai näin hienoa jatkoa. Kuuden peräkkäisen EM-finaalin ja kahden MM-finaalin saavutus on Suomelta uskomaton saavutus lajissa, jota harrastetaan maailmassa yli 220 maassa. Suomen joukkue on jo käsite maailmalla, jonka voittaminen on kenelle tahansa jo vaikeaa. Samoin suomalaiset fanit ovat Euroopassa ja maailmallakin myös käsite, jota ihmetellään ja jonka intoa kannustaa ja seurata maajoukkuetta ympäri maailmaa kadehditaan.

Vuonna 2007 vein ensimmäisen yli kolmesataa henkilöä käsittävän ryhmän Moskovan EM-kisoihin fanijunalla, josta voidaan sanoa lentopallon varsinaisen fanitoiminnan alkaneen. On ollut ilo seurata ryhmän kasvua vuosi vuodelta, saada uusia ystäviä eri puolelta maata ja nähdä myös maajoukkueen pelaajien ja johdon vilpitön arvostus fanitoimintaa kohtaan. Myös Lentopalloliitossa on opittu ymmärtämään fanien merkitys maajoukkueelle ja lajin imagolle.

Eniten lämmitti mieltä Tuomas Sammelvuon reilu kädenpudistus turnauksen jälkeen ja henkilökohtaiset kiitokset omasta ja fanien tärkeästä osuudesta MM-kisapaikkaan.

Seuraavaksi reilun viikon kuluttua Hartwall-areenalle Maailmanliigan otteluita seuraamaan ja sitten syksyllä Puolan Gdanskiin seuraamaan EM-kisojen alkusarjaa 4500 muun suomalaisen kanssa.

Sami Mattila, puheenjohtaja, Finfateam ry